perjantai 11. maaliskuuta 2011

Ajattelin ensin angstata teille tuosta tsunamista, mutta taidan jättää sen tekemättä. Ette jaksa kuitenkaan lukea sitä kuinka pelkään yhden bändin puolesta.

Tämä päivä on mennyt harvinaisen ankeasti. Pakotin itseni pysymään sängyssä kahteentoista. En vain yksinkertaisesti halunnut nousta ylös. Kävin väkisin vääntämässä isän pakoituksen alaisena voileivän ja pullan naamaan sekä kahvia ja takaisin peiton alle piiloon.

Ajattelin että tänään aloitan kirjoittamaan sitä päiväkirjaa. En ole uskaltanut kirjoittaa siihen niitä yöllisiä ajatuksia.  Tänään kirjoitan, jos tulee jotain mielenkiintoisia ajatuksia.

1 kommentti: