tiistai 22. maaliskuuta 2011

Sometimes I hate being here

Ahdistaa aivan mielettömästi, olen lihonnu 5 kiloa. Peilistä katsoo kohta taas pallo. ihan ku sieltä ei nyt katsoisi. Ärsyttää, halausin olla vielä niin laiha kun olin 10-luokalla yhdessä kohdassa. Pitikin muuttaa kotiin, pitikin päästää itseni taas repsahtamaan herkkuihin. Oksetan itseäni. Voisin vain itkeä, ottaa sakset ja leikata kaikki ylimääräinen pois.

Tää päivä on muutenkin ollu aivan älyttömän huono. Laitoin eilen välit poikki yhden ystävän kanssa. Oli vain pakko, en enää jaksanut. Aina kun yritin auttaa ja olla tukena, hän suuttui minulle tai pahoitti mielensä. Se oli paras vaihtoehto. Nyt hän syyttää minua siitä kun hän on itse sanonut minulle pahasti ja että halusin laittaa välit poikki. En kuulemma välitä. Juuri siksi pistin välit poikka, koska välitän, enkä halunnut enää satuttaa ystävääni. Minua sattuu se, että häntä sattuu. Hänellä mene paljon paremmin varmasti kun en ole enää kuvioissa. Olisin halunnut 'jättää' hänet sovinnossa, mutta ei. Hän päätti haastaa riitaa. No, ei se ole enää minun ongelmani.

Olen vain niin väsynyt kaikkeen. Haluaisin muuttaa pienelle saarelle jossa on yksi palmu ja minä. Olisin valmis erakoitumaan, unohtamaan sosiaaliaalisen elämän kokonaan.

Minua ärsyttää moni muukin asia, mutta en halua puhua niisstä nyt. Ehkä joskus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti