Come and rescue me,
I'm burning, can't you see?
Come and rescue me,
only you can set me free.
Come and rescue me,
rescue me,
rescue me.

Viime yö oli pelottava. Päässä pyöri kaikki ei niin mitenkään mukava asia. Mietin itsemurhaa ja sitä miten sen tekisin, näin silmissäni erilaisia vaihtoehtoja. Aina kun nukahdin hetkeksi, näin hirveitä painajaisia. Miksi ajattelin sillaista? Miksi en pystynyt pitämään ajatuksia kurissa? Pelasin koko yön iPodilla jotain ihmeen ravintolapeliä, jotten nukahtaisi ja näkisi painajaisia. Olen osittain itsestäni ylpeä, koska en viillellyt, vaikka olisin halunnut purkaa sen ahdistuksen ja pahan olon siihen, mutta tyydyin iPodin vammaiseen ravintolapeliin.

Kävimme äidin kanssa keskustelun alhaalla kun makoilin selälläni olohuoneen pörrömatolla..
Äiti: "hyi kamala miten noi sun lonkkaluut paistaa läpi!!"
minä: "kaikilla kun on selällään..."
äiti: "Sun kyllä pitäisi ruveta kuntoilemaan niin pääsisit tuosta mahasta eroon"
Anteeksi mitä? Ensin sanoo että olen liian laiha ja sitten pitäisikin kuntoilla kun on iso maha?! Okei, mahani on iso. Se on päässyt kasvamaan, koska olen laiska paksa, enkä saa raahattua persettäni lenkille. Tänään piti mennä, facebook oli kiinnostavampi ja enää en voi, koska äiti...

Huomenna joku ihme ryhmäytymispäivä juttu luokan ja rinnakkaisluokan kanssa. En haluaisi mennä, ahdistaa aivan kamalasti. En vain halua olla kahdeksaa tuntia jossain metsässä keskellä ei mitään luokan kanssa leikkimässä.. Istuisin erittäin mielelläni koulussa opiskelemassa.