maanantai 7. helmikuuta 2011

En saa ajatuksiltani nukuttua taaskaan. Ahdistaa ja itkettää. Vihaan näitä ajatuksia, vihaan sitä kuinka en osaa olla onnellinen ja sitä, että en osaa edes hymyillä. Olen kyllästynyt omiin synkkiin ajatuksiini, joita en saa pois päästäni. Miksi ne ei vain ole hiljaa ja anna minun nukkua edes hetkeä ilman painajaisia? Haluaisin osata ajatella positiivisesti, enkä vain esittää ajattelevani positiivisesti. Kulissit kaatuvat väaymyksen takia käsiin, en saa pidettyä niitä kasassa enää kauaa... Väsyttää, haluan vain nukkua ja herätä vasta sitten kun kaikki on hyvin...

2 kommenttia:

  1. *halaus* sama olo mulla useimmiten.
    mutta onko niitä kulisseja pakko pitää pystyssä? kulissien alla olet se oikea sinä, se kaikkein paras =)

    VastaaPoista
  2. Mullakin sama olo♥
    Tuntuu kuin pää räjähtäisi minä hetkenä hyvänsä.
    Tiedä vaikka se vielä naksahtaisi viimeisen kerran.

    VastaaPoista