Olin eilen luokkalaiseni kanssa keskustelemasssa niiden tyttöjen kanssa jotka ovat naureskelleet meille. Se oli kuulemma vain väärinkäsitys, he ovat kuulemma puhuteen My Chemical Romancen kassistani. Hmm. Se kassi on ollut minulla 11päivää ja kaikki tämä on alkanut aikaisemmin. No, sovimme tämän sotkut. Nyt ne tytöt moikkaavat iloisesti käytävällä ja hymyilevät. Ne tytöt puhuivat että yksi meidän kaveri mulkoilee heitä aina niin ilkeästi ja häntä he katsoivat. Puhuimme kaverin kanssa tästä. Hän tuohtui. Yritimme luokkalaisen kanssa selittää, että mekin olemme huomanneet tämän katsovan tyttöjä ja kääntää aina päänsä heidän peräänsä kun menevät ohi. Ei, ei hän kuulemma tee niin. Noh, ei voi mitään. Minun ja tyttöje osalta tämä on selvietty ja se on helpotus.


Koulussa luokanvalvojan kanssa ollaan keskusteltu ja minulle tehdään HOJKS. En ole edes varma mikä se on... Noh, ehkä se selviää joku päivä.


Nytkin minun pitäisi lukea kokeisiin, mutta en vain jaksa. Haluaisin vain käpertyä peiton alle ja nukkua muutaman tunnin ainakin. Ärsyttää kun äiti vaatii minua olemaan tänään kotona kokeen takia ja ulkona on aivan älyttömän ihana ilma...

Päivä 01 Kuva siitä, miltä sinusta tuntui tänään
Päivä 02 Kuva jostakin pelostasi
Päivä 03: kuva jostakin tärkeästä
Päivä 04: kuva jostain mitä olet menettänyt
Päivä 05: kuva jostain mihin olet riippuvainen
Päivä 06: kuva joka inspiroi sinua
Päivä 07: kuva minne haluaisit mennä
Päivä 08: kuva jostain mitä tarvitset joka päivä
Päivä 09: kuva mitä söit lounaaksi
Päivä 10: kuva siitä, mitä haluat tehdä
Päivä 11: kuva maasta jossa haluaisit asua
Päivä 12: kuva suosikki hedelmä
Päivä 13: kuva jostain mitä pelkäät
Päivä 14: kuva sinusta ja ystävästäsi (ystävistäsi)
Päivä 15: kuva kännykästäsi
Päivä 16: kuva jotain haluaisi tehdä ennen kuolemaasi
Päivä 17: kuva siitä mitä harrastat
Päivä 18: kuva jostain mitä teet joka päivä
Päivä 19: kuva joka kuvaa elämääsi
Päivä 20: kuva kielestä minkä aloitit viimeksi
Päivä 21: kuva sinusta enemmän kuin 10 vuotta sitten
Päivä 22: kuva henkilöstä jota ihailet
Päivä 23: kuva joka saa sinut hymyilemään
Päivä 24: kuva autosta jonka näit viimeksi
Päivä 25: kuva, joka tekee sinut surulliseksi
Päivä 26: kuva parhaasta puolestasi/osastasi
Päivä 27: kuva tuskallisesta muistosta
Päivä 28: kuva onnellisesta muistosta
Päivä 29: kuva lempi vaatteestasi/asusteestasi
Päivä 30: kuva ensimmäisestä kuvasta googlesta sukunimelläsi

Netti ei toiminut kunnolla viikonloppuna. Ei naapureiden langaton, eikä alakerran modeemi. Edes televisio ei toiminut... Rasittavaa, sillä olin kuolla tylsyyteen, mutta ainakin on nyt siisti huone. Niin siis oli siisti.

Stressaan aivan mielettömästi tulevista kokeista. En päässyt sitä varhaiskasvatuksen koetta läpi, joten perjantaina on sen uusinta ja osion toinen koe. Tuplasti siis lukemista. Tulossa on vielä vaikka mitä muitakin kokeita. Stressaan tulevasta kesästä ja kesätöistä. Niin siis, jos en ole sanonut niin sain töitä kaupunkini eräästä päiväkodista. Olen monena iltana lukenut yömyöhään anatomiaa sekä tätä varhaiskasvatusta. Pakko päästä läpi, aivan pakko. K3 olisi tottakai mukava asia, mutta tiedän etten pysty siihen. Aivokapasiteettini on muuten hieno sana ei sisäistä niin paljoa asiaa, mitä ehkä pitäisi. Anatomian muistiinpanot ovat kaikenlisäksi todella epäselvät ja sen opettajan selityksistä ei saa mitään selvää. Niin hyvä Nanami, laitoit laiskuutesi opettajan syyksi...

Onneksi saan huomiseksi muuta ajateltavaa, jään koulun jälkeen kaupungille ja näen Emosienen♥

Äiti ja isä taas riitelevät. Toinen päivä menossa. Äiti on ihan skitsona ja huutaa naamapunaisena, isä taas yrittää rauhoitella ja selittää jotain. Äiti juo taas paljon, olihan hän kuukauden lähes kokonaan juomatta, välillä joi vähän, mutta ei niin paljon kuin yleensä. Edellispäivä hän oli taas aivan sekaisin. Silloi ei kyllä huutanut, oli muuten vain rasittava. Nytkin hän huutaa alakerrassa. En edes tiedä mistä, en jaksa kuunnella. Syyttää taas selväsi isää jostain. Miksei hän voisi vain olla hiljaa, edes joskus. Edes yhden kokonaisen kuukauden huutamatta. Hakisipa apua, ajattelisi minua ja siskoani, edes kerran.

Voisin mennä huomenna kaupungille, mutta pitää lukea anatomiaa. On pakko saada k3 siitä kokeesta. Haluan sen. Pakko pakko pakko!

And without you is how I disappear

Miten on osannutkin olla näin huono päivä? Torkutin aamulla 45minuntia, en millään olisi halunnut herätä. Mielummin olisin jäänyt peiton alle turvaan kaikelta pahalta. Koulussa meni päin jotain. Psykologilla ahdistuin, varattiin aika ensi kuulle, minun pitää miettiä mistä haluan puhua. Äidinkielenkin opettaja valitti aineen aiheestani. Anteeksi etten halua kirjoittaa varhaislapsuudesta vaan koulukiusattuna olemisesta. Se aihe on vain minulle niin paljon helpompi.

Kävin kertomassa luokanvalvojalle tänään että koulussa on 3 tyttöä, jotka aina nauravat ja osoittelevat minua ja kavereitani. Luokanvalvoja kävi puhumassa tytöille. Minua vain rupesi ahdistamaan, kyyneleet kimposivat silmiin ja valuivat poskia pitkin, hengitys tiheytyi ja rupesin hyperventiloimaan. Oli vain pakko juosta vessaan piiloon kaikilta katseilta. En ole tyytyväinen siihen mitä tein, että sain itseni rauhoittumaan ja koottua menemään seuraavalle tunnille. Nyt koko luokkani tietää välikohtauksesta. Mukavaa. Saanko vajota maan alle?

Ahdistaa mielettömästi vaihteeksi. Olen niin sekaisin, enkä voi edes kirjoittaa siitä tänne, koska pelkään että jotkut lukevat sen ja ymmärtävät väärin.. No, ehkä pärjään tämän asian kanssa yksinkin.

Sometimes I hate being here

Ahdistaa aivan mielettömästi, olen lihonnu 5 kiloa. Peilistä katsoo kohta taas pallo. ihan ku sieltä ei nyt katsoisi. Ärsyttää, halausin olla vielä niin laiha kun olin 10-luokalla yhdessä kohdassa. Pitikin muuttaa kotiin, pitikin päästää itseni taas repsahtamaan herkkuihin. Oksetan itseäni. Voisin vain itkeä, ottaa sakset ja leikata kaikki ylimääräinen pois.

Tää päivä on muutenkin ollu aivan älyttömän huono. Laitoin eilen välit poikki yhden ystävän kanssa. Oli vain pakko, en enää jaksanut. Aina kun yritin auttaa ja olla tukena, hän suuttui minulle tai pahoitti mielensä. Se oli paras vaihtoehto. Nyt hän syyttää minua siitä kun hän on itse sanonut minulle pahasti ja että halusin laittaa välit poikki. En kuulemma välitä. Juuri siksi pistin välit poikka, koska välitän, enkä halunnut enää satuttaa ystävääni. Minua sattuu se, että häntä sattuu. Hänellä mene paljon paremmin varmasti kun en ole enää kuvioissa. Olisin halunnut 'jättää' hänet sovinnossa, mutta ei. Hän päätti haastaa riitaa. No, ei se ole enää minun ongelmani.

Olen vain niin väsynyt kaikkeen. Haluaisin muuttaa pienelle saarelle jossa on yksi palmu ja minä. Olisin valmis erakoitumaan, unohtamaan sosiaaliaalisen elämän kokonaan.

Minua ärsyttää moni muukin asia, mutta en halua puhua niisstä nyt. Ehkä joskus.

100. !!

Tämä on blogin 100. postaus! *bileet* Lupasin teille piirustuspostauksen ja ahkerana opiskelijana tein sen koulussa, hehe, mutta oli vain inspistä silloin. Älkää pliis kuolko nauruun!! Saatte sen muutamassa erillisessä kuvassa, koska hehehe en omista skanneria ja joudun kuvaamaan nämä iPodillani..
Klikkaamalla saatte tarvittaessa isommaksi :__D

ENJOY♥

Sometimes I just wanto to disappear.

Keikka fiilikseni kuoli. Haluaisin vain kadota peiton alle ja herätä vasta sitten kun kaikki on hyvin.. Aamulla olin vielä ihan fiiliksissä, mutta nyt ei voisi enää vähempää kiinnostaa.. 

Olen niin kyllästynyt tähän kaikkeen. En vain jaksaisi enää. Aina kun on hyvä päivä, jotain tulee ja pilaa sen. Tuntuu etten edes saisi olla onnellinen.

Joskus vaan haluaisin uskoa parempaan päivään, parempaan huomiseen. Uneksia siitä että kaikki olisi edes kerran oikeasti hyvin.

I feel so happy!

Sain kuulla tänään todella iloisen uutisen äidiltä ~ Minusta tulee täti! Isoveljeni tyttöystävä synnyttää kuulemma elokuussa, onhan se kiva kun edes tiennyt veljeni tyttöystävästä ja nyt hän on no nopeasti laskettuna neljännellä kuulla.. Ihan mielenkiintoista, mutta täti ;w; olen niin onnellinen~

Näytelmästä ei edes puhua. Failasin. Pahasti. Hävettää. Mutta se ei pilaa hyvää päivää, osittain hyvää päivää.

Päiväni kyllä pelasti tieto veljen tulevasta lapsesta, kaupungilla oli super kivaa ja hyvä ystävä tuli käymään♥ Kurr, mikään ei kyllä pilaa tätä oloa! Kaikki päivät saisivat olla tälläisiä! Lukuunottamatta kahta asiaa, mutta ei puhuta niistä ~

Sunnuntaina My Chemical Romancen keikka ♥

Olen monena päivänä yrittänyt kirjoittaa tänne, mutta päätynyt aina pyyhkimään kaiken ja sulkemaan bloggerin. En tiedä miksi, mutta jotenkin ei vain ole ollut mitään innostusta kirjoittaa, koska ei ole ollut edes mitään kiinnostavaa. Ei tänäänkään ole mitään kummoista.

Kävin tänään työhaastattelussa, saivat minusta kuulemma mukavan ja positiivisen kuvan ~ Saan tietää ensiviikolla pääsenkö töihin vaiko en. Toivon niin paljon että pääsisin, koska muuten saan heittää RuisRockille hyvästi ja Englannin matkalle.

Sain sosiaaliturvan kokeesta k3. Oikeasti k3?! Paras numero jonka voi saada. Olen niin ylpeä itsestäni! En olisi ikinä uskonut saavani niin hyvää. Äiti on kerrankin ylpeä minusta, lupasi palkita mut uusilla converseilla ja hajuvedellä♥ pitää siis tuoda useammin hyviä numeroita kotiin! Seuraavana olisi tiedossa varhaiskasvatuksen koe ja sitten anatomian. Anatomia menee t1 varmasti, mutta varhaiskasvatuksesta voisi tulla k3 tai h2~

Tänään kaupungilla oli aivan mahtavaa Emosienen, Kaakaon ja muutaman muun kanssa! Eräs herra halusi halata minua, no minä halipulaisena olin erittäin innostunut asiasta ja menin innoissani halaamaan tätä, hän kaappasi halauksen yhteydessä minut syliinsä. Hämmennyin erittäin paljon asiasta, mutta se oli ihan mukavaa~

Meillä on huomenna näytelmän kuvaukset.. Esitän siinä vanhaa pappaa ja etsin vaatteita joita laittaisin päälleni huomenna. Kaivoin isän kaappeja ja löysin ruudullisia kauluspaitoja, laiton yhden päälleni niistä ja rupesin vain kyynelehtimään... Niin kova ikävä TT^TT

music

Tylsäänä ihmisen teen teille toisen postauksen nimittäin musiikki postauksen! Olen tässä koko tämän päivän kuunnellut piiiiiiiitkästä aikaa japanilaista musiikkia joten saatte nyt kuunnella sitä :DDD Enjoy my dears♥


Mini Moni - Lucky ChaChaCha


Morning Musume - Mikan



AKB48 - Seifuku ga Jama wo Suru


the GazettE - Filth in the Beauty


Dir en Grey - Obscure


Koda Kumi - Lollipop

Näitä olen tänään jumittanut ~

Flunssani pahenee koko ajan, tuntuu että niistän kohta aivoni ulos. Kurkkupastillitkin ovat loppu kohta ja strepsilsejä ei voi ottaa niin usein kun haluaisin, omnomnomnom mansikka strepsils♥ On varmaan kohta ihan pakko vaivautua lähtemään kauppaan ostamaan kurkkupastilleja. Pitäisi siihen päälle vielä siivota ja pyyhkiä pölyt huoneestani. No, ainakin on jotain tekemistä.

Sitten kun tulee se 100 postaus niin päätin että piirrän teille päiväni. Pahoittelen surkeita piirustustaitoja nyt jo... Toivottavasti sinäpäivänä on tapahtunut jotain kiinnostavaa!

Eksyin tänään jollekkin thinspo sivulle, voi miten olenkaan kateellinen niiden tyttöjen vartaloista, kun omani on tälläinen kauniisti ilmaistuna pyöreähkö. Harmi vain että olen niin helvetin perso makealle ja äiti on eilen tehnyt lempi piirakkaani ;____;

Nyt on kyllä pakko siivota tämä läävä, tehdä läksyt ja käydä kaupassa.

this is post number 94

Broken ehdotti että sadas postaus olisi kaveripostaus tai sitten omanaama, mutta valitettavasti en voi toteuttaa sitä. Pahoittelen. Haluisin pysya anonyyminä, vaikka tätä blogia kyllä ystäväni lukevat, mutta ei voi mitään. Mutta ajattelin että, jos keksisin jotain vähän erinlaista siihen. Mielessä olisi joku päiväni kuvina, ilman omaa naamaa tai mitään muutakaan kovin tunnistettavaa. Tai sitten voisin piirtää päiväni kuvina. Mitä mieltä olette?

Olen saanut aivan valtavan räkätaudin, yskittää, ääntä ei lähde, nenä vuotaa, kurkku sattuu ja päätä jomottaa. Inhottava olo aivan koko ajan.  Tuntuu että pää räjähtäisi kaiken tämän rään takia..

Tätäkin postausta olen yrittänyt kirjoittaa tunnin verran... Ehkä en kiduta aivojani enempää (mitä aivoja).

Älkää vilustuttako itseänne♥

Ajattelin ensin angstata teille tuosta tsunamista, mutta taidan jättää sen tekemättä. Ette jaksa kuitenkaan lukea sitä kuinka pelkään yhden bändin puolesta.

Tämä päivä on mennyt harvinaisen ankeasti. Pakotin itseni pysymään sängyssä kahteentoista. En vain yksinkertaisesti halunnut nousta ylös. Kävin väkisin vääntämässä isän pakoituksen alaisena voileivän ja pullan naamaan sekä kahvia ja takaisin peiton alle piiloon.

Ajattelin että tänään aloitan kirjoittamaan sitä päiväkirjaa. En ole uskaltanut kirjoittaa siihen niitä yöllisiä ajatuksia.  Tänään kirjoitan, jos tulee jotain mielenkiintoisia ajatuksia.

Because a girl like you is impossible to find

Olen onnellisempi kuin pitkään aikaan♥

Tänään aamu oli taas nyt mitä oli. Väsymystä, torkkua puhelimesta, harvinaisen kuivaa läppää, vitutusta ja se olo että haluan nyt kalauttaa jotain paistinpannulla päähän. Nukuin tunneilla, ärsyynnyin helposti, mutta koulun jälkeen olo parani kun sain halata Emosientä. Joku suloinen pikkuihminen tuli vielä halaamaan, joku Emosienen kaveri. Leikimme porukalla ilmapalloilla ja sillaisilla. Olin onnellinen, haluaisin että kaikki päivät olisivat sillaisia kuin tänään oli koulun jälkeen.

Yksikin pieni asia voi pelastaa kokonaisen päivän

Aamu alkoi tänään torkuttamisella, laiton ensimmäistä kertaa tänävuonna torkun päälle. Olisin vain niin paljon halunnut jäädä kotiin nukkumaan, nukkua kaiken paskan pois. Bussissa olin nukahtaa koko ajan, koulussa maailman vittumaisempia aineita enimmäisenä, opettajat valittavat piposta, en ehdi kirjoittamaan tarpeeksi nopeasti muistiinpanoja ylös ja takkuilen näytelmän repliikeissä, sanon niitä vääriin kohtiin koko ajan. Muutama oppilas koulusta nauraa minulle, sanovat ääneen mielipiteitään minusta ja kavereistani, katsovat nenän vartta pitkin ja nauravat taas minua ja jalkojani. Teki mieli juosta itkien pois, muutenkin huonosti alkanut päivä...

Onneksi näin kaupungilla Emosienen. Ja toinen asia mikä sai minut todella hyvälle tuulelle, oli se, että sain kukkasen. Minulle tuotiin kukka. Olin itkeä, se oli jotenkin niin koskettavaa. Loppu päivä sitten sujuikin ihanasti, nauroin vatsani kipeäksi Emosienen kanssa. Menimme myös Robert's Coffeehen ilman Kaakaota näin naistenpäivän kunniaksi. Vaahtokarkkikaakaot ja nauramista. Kaikki oli hyvin, kunnes tulin kotiin, näin psykologin antamat tehtävät; päiväkirja yöllisistä ajatuksista, niistä mitä mietin kun en saa unta. Rupesi ahdistamaan. Muistin myös toisen tehtävän minkä hän antoi. En halua tehdä sitä, yritin eilen ja sain siitä valtavaa itseinhoa ja ahdistusta. "Erottele mielessäsi ne ajatukset, jotka ovat sinun omia mielipiteitä itsestäni ja ne jotka kiusaaja/joku toinen on laittanut päähäsi." En minä osaa erotella kiusaajan ja minun omia mielipiteitä toisistaan. Ne ovat samat, tismalleen samat. Puhuimme hänen kanssaan koulukiusaus historiastani, sain psykologin hämmästymään moneen otteeseen mielipiteistäni ja lähinnä asenteestani ja varsinkin siitä, että minulla on nyt ensimmäinen luokka johon kuulun jotenkin vähän jopa kuuluvani.

Mutta tämän päivän oivallukseeni: Yksikin pieni asia voi pelastaa kokonaisen päivä.
Kiitos kukkatyyppi kukkasesta♥

P.S Blogin 100 postaus lähenee! Mitä toivotte sadannelta postaukselta? Ehdotuksia saa laittaa kommentteihin.

See the world behind my wall

Tänään on vuosi Tokio Hotelin keikasta. Vuosi sitten oli elämäni ihanin, mutta samalla raskain päivä. Minulla on niin kova ikävä. Haluan sen päivän takaisin. Sen fiiliksen kun jonottaa, sen fiiliksen kun tajuaa että on toisessa rivissä. Sen muiston kuinka valot sammuivat, humina alkoi ja Georg ja Tom tulivat. Komm mit!


Itken ja kuuntelen live cd:n kappaleita. Miten voi olla näin kamala ikävä? Tiedän että tämä kuulostaa lähinnä säälittävältä ja niin, mutta mulla on oikeasti niin ikävä että se sattuu. Tokio Hotel on ollut lempibändini kuusi vuotta.  Tämä ikävä on niin kamalaa.

Tähän päälle ikävöin vielä Retä.

Emosienellä ja Rellä on jokin hirveä riita... En ole enää edes varma mistä. Minä ja Kaakao ollaan mietitty tässä yhdessä, että tämä Emosienen ja Ren riita on tullut sen jälkeen kun minä ja Kaakao ollaan ilmestytty kuvioihin, Re joutui osastolle sen jälkeen kun rupesimme seurustelemaan ja lukuisia muitankin asioita.. Tultiin siihen päätökseen, että ehkä nämä kaikki jutut ovat osittain meidän syy? Haluaisin niin paljon että Emosieni ja Re saisivat välit korjattua. Yritämme Kaakaon kanssa selvitellä näitä välejä. Saimme Emosienen kirjoittamaan Relle viestin facebookissa, koska kuulemma hän meni viimeksi lukkoon.

Odotan innolla huomista psykologia, toivottavasti hän on yhtä mukava kuin vanhanikin ja että hänelle olisi yhtä helppo puhua. Haluan saada puhuttua nämä asiat jonkun tuntemattoman kanssa. Kuulla niistä hänen mielipiteensä. Pitää vain varoa muutamia asioita.

Eiliseen kirjoitukseen selvennystä, siis Re poistui facebookista heti tervehdittyäni, ei siis ole poissa poissa, niinkuin osa on luullut :DD

Tosiaan olin tänään sitten kuumeessa koulussa, koe meni hyvin, mutta psykologi päätti perua ajan jokun toisen akuutin tapauksen takia ja siirsi ajan maanantaille. Kysyi että jaksanko siihen asti. Miksi en jaksaisi? Kai minä nyt viikonlopun yli jaksan. Olen aina ennenkin jaksanut.

Näin bussissa vanhaa luokkakaveria J:tä. Hänen kanssaan oli edelleen yhtä helppo puhua kuin ennenkin, vaikka olenkin kuullut kyseisestä ihmisestä paljon paskaa. Olen miettinyt pariin otteeseen että ovatko ne totta, mutta näyttävät olevan, ainakin hän puhui kaikesta siitä mitä on tehnyt, mutta ei se mitään, silti hän on mielestäni erittäin mukava ihminen! Puhuimme siitä mitä kaikkea olemme tehteen yläasteella. Ah ne kaikki lunttauksen ja teknisen tuntien kinat. Voi miten ikävöin sitä aikaa, kaikki oli hyvin. Ainakin joissain määrin.

Minä

hei♥

Re on poissa.

 

Näin minulla, miten teillä?

Olen kipeänä, kuumeessa. Silti joudun menemään huomenna kouluu, koska on koe ja psykologi.
Kokeeseen en ole lukenut, aloitin äsken kirjoittamaan muistiinpanoja uudestaa, jos vaikka jäisi jotain mieleen.
Psykologi, en tiedä mistä puhua hänelle. Niin paljon asioita, niin paljon kerrottavaa, mutta en tiedä uskallanko.

Stylish blogger award

 

Sain Scalta palkinnon johon sisältyy haaste, jossa pitää kertoa seitsemän satunnaista asiaa itsestään ja välittää sitten palkinto 15 ihmiselle.

here you go:

1. Tykkään nimetä esineitä, joita omista. mm iPodillani, tietokoneellani ja puhelimellani on nimet.

2. Mielestäni Jusin Bieber on aivan mahtava laulaja.

3. Haluaisin opiskella vielä itseni puusepäksi

4. Tiesin jo ala-asteella tykkääväni enemmän tytöistä kuin pojista.

5. Haluaisin taas uskaltaa pukeutua söpösti ja värikkäästi, mutta pelkään saavani paskat niskaani sen takia.

6. Minulla on aina eripari villasukat jalassa, koska minusta se on hauskaa kun ihmiset huomaavat sen. Nyttenkin toisessa on pinkkiviolettiruudullinen ja toisessa siniharmaaraidallinen.

7. Minut saa todella helposti hyvälle tuulelle, pienikin positiivinen kommenti voi pelastaa päiväni, mutta minut saa yhtä helposti masentuneeksi ja surulliseksi.

Palkitsen:

Sanna

Takashi

Atsune 

 Miss Sunday

Kai 

riri-peikko 

Lahjakaspoika 

Piukku 

Elena 

Broken 

Jos menet pois, mitä minulle jää?

Ei se blogin tauko kauaa kestänyt, tuli vain sillainen olo, että halua kirjoittaa tänne.

Viime yönä tajusin miten paljon oikeasti rakastan tyttöystävääni. 

Inhotan itseäni kun olen niin vainoharhainen ja vaikea. Tottakai uskon ettei hänella ja sillä 'eksällä' ole mitään juttua. Nyt mietitte varmasti miksi '-merkkien sisässä tuo sana eksä. No koska, tämä henkilö kirjoitti minulle melko pitkän ja hämmentävän viestin facebookissa ja hänen mukaansa he eivät ole koskaan seurustelleet, olen ymmärtänyt siis jotain pahasti väärin. Tämä 'eksä' kirjoitti viestissään kaikkea mikä oikeasti pisti minut ajattelemaan, hämmennyin siitä viestistä. Viestistä kuitenkin hyppäsi silmille muutama asia joka sai minut itkemään ja voimaan pahoin. Viesti sai minut myös ymmärtämään paremmin että olen selvästi paska tyttöystävä... Anteeksi että olen vainoharhainen, en ole tahallani näin vaikea.

Koulussa oli tänään ruuanvalmistusta koko päivä. En halua edes puhua siitä, muutakuin että opettaja puhui lähinnä haavoille käsissäni eikä minulle ja yksi luokkalaisista tuli jotain valittamaan niistä... Minumpahan ovat käteni, eivät heidän.