maanantai 29. marraskuuta 2010

T tulee hiihtolomalla meille, koska äiti ei päästä minua Englantiin. Pelkää että T tekee minulle jotain.. Äidin pitäisi tietää kyllä en harrastele mitään.. Joten T sanoi että tulee meille. Odotan innolla sitä♥ Hiihtoloma saisi tulla nopeammin. Rupean kohta laskemaan päiviä, heti kun saan äidiltä vahvistuksen jotta T voisi tulla meille. Äiti on kyllä töissä ja saan vasta huomen aamulla vastausken tekstiviestiini, ehkä tänä illalla/yöllä. Toivottavasti pian.
Poden taas läskiahdistusta. Käsikoru ei mene enää kiinni kunnolla. Tai siis menee kiinni, mutta tekee tiukkaa. Ranteeseeni on tullut läskiä. En saanut eilen housuja melkein kiinni. Läskiä tullut perseeseen ja mahaan. Tänään töissä tarjottiin pullaa, söin sen, mutta rupesi ahdistamaan. Kotona en olisi halunnut syödä, mutta oli pakko. Lenkillekkin piti mennä, en mennyt, jäin juttelemaan koneella kavereiden kanssa. Laiska paska! Haluaisin olla yhtä laiha kun viime syksynä. Alle 60kg.

sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Olen onnellinen että minulla on sinut













Olen todella onnellinen siitä että minulla on maailman parhaat ystävät! Osa heistäkin tätä lukee, joten Love you guys♥.

perjantai 26. marraskuuta 2010

Meidän psykologinen tilamme antaa meille mahdollisuuden nähdä
vain mitä haluamme/tarvitsemme/tunnemme tiettyyn aikaan.
Mitkä viisi sanaa näet ensimmäisenä?

suicide
hate
sex
kiss
past
Anteeksi etten ole päivitellyt pariin päivään, ei ole ollut mitään erikoista kirjoitettavaa. Viikko menny töiden merkeissä, eilen olin kyllä elokuvissa kaverin kanssa. Katsottiin Harry Potter 7 ~

Sain flunssan takaisin. Nenä vuotaa, kurkku on kipeä ja päätä jomottaa. Pitikin palelluttaa itseni metsässä alkuviikosta. No onneksi nyt on viikonloppu ja pääsen lepäilemään, ainakin jonkunverran, sillä joudun siivoamaan huoneeni, koska se näyttää siltä että joku olisi räjähtänyt.

Töissä olen laittanut ikkunoille adventtikynttilöitä, tehnyt lumihiutaleita, tonttuja, enkeleitä, pipareita ja vaikka mitä muutakin joulukrääsää. Lasten kanssa opetellaan joulujuhla laulua. Se soi valitettavasti koko ajan päässä enkä pääse siitä mitenkään eroon. "Piiri pieni pöyrii, piparkatut hyörii..." ♫♪

Haluaisin katsoa nytten eilen nauhoittami ohjelmat, mutta isoäitini katsoo hiihtoa... kohta pikkusisko tulee koulusta ja vaatii päästä telkkarin eteen. Eli tänään en siis saa katsoa ohjelminiani. Vammaista

tiistai 23. marraskuuta 2010

 Töissä ollut todella kivaa! Ollaan oltu pulkkamäessä ja metsässä leikkimässä piilosta ja vaikka mitä muutakin. Huomenna kirjastoon ja taas metsään.

Rakas iPodini ei suostu yhdistymään koneeseeni ja koneeni ei suostu lukemaan iPodiani. Pitää palauttaa tehdasasetukst. Ihanaa, koska koneellani ei ole kaikkia biiseijä mitä soittimessani on. Pitää kirjoittaa kaikki käsin paperille ennen tyhjentämistä.  Ihanaa, saan varmasti jännetupintulehduksen, jos saan syytän applea siitä että iPodini ei toimi kunnolla ja tuo on vasta 3vuotta vanha.. Ei en pitäisi vammailla tälleen vielä. Ärsyttää. Käsi särkee nyt jo... Ketä tekisi tämän puolestani?







sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Kynttilät syttyvät itsemurhan uhrien muistolle

"Mielenterveyden keskusliiton järjestämällä tapahtumalla halutaan tuoda lohtua läheisensä menettäneille.
Kynttilät syttyvät jälleen tänään eri puolilla maata itsemurhan uhrien muistolle. Tällä Mielenterveyden keskusliiton järjestämällä tapahtumalla halutaan myös tuoda lohtua läheisensä menettäneille.
Suomessa tehdään tuhatkunta itsemurhaa vuodessa. Mielenterveyden keskusliitto haluaakin painottaa itsemurhien ehkäisyn tärkeyttä.
Kynttilätapahtumat aloittavat perinteisen mielenterveysviikon, jonka teemana tällä kertaa on kohtaaminen."

Itse sytytän kynttilän kaverini muistolle. Miss you ♥

perjantai 19. marraskuuta 2010

Pääsin opiskelemaan sosiaali- ja terveysalalle! Olen iloinen, todella iloinen!! Mietityttää vähän se että pitää olla lääkärin todistus, ehkei se haittaa että valehtelin soveltavuuskokeissa mielenterveysongelmistani. Paikka on kuitenkin mun!

Piti mennä tänään kaverin kanssa leffaan katsomaan uusin Harry Potter. Kaveri on varannut liput huomiseksi ja mä en pääse huomenna, koska ei ole bussikortissa aikaa enää huomenna. Eikä varaa maksaa lisää aikaa siihen. Eli en pääse elokuviin, mukavaa. Toki tätäkään ole odottanut, että pääsen parhaankaverini kanssa elokuviin pitkästä aikaa.

Ei tänään enempää ~

torstai 18. marraskuuta 2010

Poistin äskeisen kirjoituksen koska en osaa olla ilman puhelinta ja tietokonetta. Ja en halua suuttuttaa kavereitani, en tarkoittanut Rikkirevittyä siinä tekstissä. En oikeasti. Vaan eräästä toisesta. Aina kun sanon hänelle jotain, vastaus on se "Ok" ja offline. tai rupeaa selittämään miten oma elämä on niin perseestä ja angst. Toinen tämän henkilön olkoon X lempi sanonta mulle on "ahaa just." ja "lol". Sanoisin mitä vain mistä haluaisin keskustella niin joku noista kolmesta tulee...

Pelottaa huominen. Huomenna tulee yhteishaun tulokset. Mitä jos en päässyt minnekkään? Tai mitä jos pääsin sille kotitalous juttuun? Vain sinne. En soteen. Menisinkä sitten sinne vai jatkaisinko työharjoittelua.

keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Tiktak - Miten onni korjataan ♫♪

En saa puettua oloani sanoiksi tänään. Mutta tämä biisi kuvaa niitä todella paljon.

Aamun kylmä koi,
Painajaiseen kello soi.
Se ei syö mua pois.
Työt epäonnistuu,
Voittaa taas joku ihan muu.
Se ei syö mua pois.

Mä haluaisin olla sun kanssa jokaisen aamun.
Kaikki tuntuu helpommalta niin.

Miten onni korjataan,
Paremmaksi paikataan?
Päästänkö irti, kun
Oon huono jaksamaan?
Miten onni korjataan?
En yksin pysty nousemaan.
Jos jo kaikki rikki on,
Katoan vaan pois.

Se, että sä et tuu,
Jotain kylmenee, muuttuu.
Olen ilmaa vaan.
Vaikka sovitaan,
Niin sä silti teet niin kuin huvittaa.
Olen ilmaa vaan.

Mä häviän ja haihdun pois ja toivon, että mua ei ois.
Olen pelkkä autio avaruus.

refrain

Harmaasta saat valkeempaa.
Kaikki tummuu, jos sä meet,
Yöhön jään.

Miten onni korjataan,
Paremmaksi paikataan?
Päästänkö irti, kun
Oon huono jaksamaan?
Miten onni korjataan?
En yksin pysty nousemaan.
Jos jo kaikki rikki on,
Katoan vaan...
Jos jo kaikki rikki on,
Katoan vaan pois
.

tiistai 16. marraskuuta 2010

Päästänkö irti kun oon huono jaksamaan

Olisi taas paljon mistä haluaisin puhua, mutta en saa puettua niitä sanoiksi. Liian vaikeaa. Liikaa kerrottavaa. Pää hajoaa tästä ajattelemisesta. Miksi en vain saa näitä ajatuksia pois päästä? Sydän ja pää sanoo eri asiaa. En tiedä kumpaa kuuntelisin. Oon taas ihan sekaisin. En tiedä tehdä tai mitä ajatella.
Näin entistä tyttöystävääni tänään. Hän palautti erään asun. Ikävä. Liian kova ikävä. En ole koskaan ennen ikävöinyt näin. Ikävöin niin paljon että sattuu.
Jalassa on uusi jälki. Piti lopettaa viiltely, mutta se on vaikeaa. En saisi. Tyhmää. Silti tein heikko kun olen.

maanantai 15. marraskuuta 2010

Miten onni korjataan?

Pää särkee. Tänään ollut aika rankka päivä töissä. Toinen aikuisista oli poissa ja tilalla oli sijainen. Mun piti juosta paikasta toiseen, paimentaa muksuja, siivota, nostaa tavaroita hyllyiltä lattialle ja takaisin. Olin taas iltapäivän aivan yksin siinä rakennuksessa. Taino alakerrassa, yläkerrassa on jotain ihme toimintaa josta en tiedä. Mutta niin. Se talo on karmiva. Putket rämisee ja muutenkin kuuluu outoja ja pelottavia ääniä. Kehitin pienessä päässäni niihin selityksiä jottei pelottaisi niin paljoa.

Huomenna menen pitkästä aikaa kaupungille. En ole ollut siellä sen jälkeen kun olin muutama viikko sitten paraamassa. Käyn ostamassa vihdoinkin sen 7mm venytyskorun. Ollut 5mm kohta puolivuotta. Äiti ei tykkää, mutta ei se mitään. Lupasin etten ota 10mm enempää. Eikä vitosessa ja seiskassa kovaa eroa ole, joten tuskin äiti edes huomaa.

Olen ollut päivän töissä ja nyt jo olen valmis menenään nukkumaan. En saa enää öisin unta, kierin sängyssä todella kauan enkä aamulla meinaa herätä herätyskelloon.

sunnuntai 14. marraskuuta 2010

lauantai 13. marraskuuta 2010

I'm sick of being broken


What the fuck is wrong with me?
Don't fit in with anybody
How did this happen to me?
Wide awake I'm bored and I can't fall asleep
And every night is the worst night ever
Yritän aina kuunnella kavereitani, kuuntelekin ja yritän auttaa ja olen kiinnostunut heidän asioistaan. Silti he sanovat aina "Ketään ei kiinnosta mun jutut. Kukaan ei välitä musta." Minä välitän ja kuuntelen. Ihan oikeasti, mikseivät he usko sitä? Mä olen aina valmis kuuntelemaan ja vastaamaan puhelimeen, vaikka kello olisi miten paljon tahansa. Olenko mä vain niin turha heille. Roskakori jolle voi kaiken paskan heittää. Välillä tuntuu että olen vain silloin hyödyllinen kun tarvitaan jotain tai pitää purkaa jotain. Sitten kun itse yritän sanoa että haluaisin puhua jostain, niin silloin vastaus on "ok." kerron asian. "aha. mut arvaa mitä" Ärsyttävää kun ihmiset eivät jaksaisi kuunnella mitä asiaa mulla olisi. Sitten valitetaan ja ihmetellään miksi en puhu heille. Niin, siinä onkin teille miettimistä. En kuitenkaan tarkoita että kaikki mun kaverit olisivat tälläisiä, mutta suurin osa valitettavasti on. En vain jaksaisi enää sanoa että kaikki on hyvin, koska ne ei ole hyvin.

perjantai 12. marraskuuta 2010

What can I say?

En ole kahteen päivään kirjoittanut, koska olen ollu niin väsynyt töiden jälkeen. Väsyttää todella paljon. Onneksi nyt on viikonloppu ja saan nukkua edes vähän pidempään. Nukun kyllä kaikki univelat pois. Tänäänkin nukuin pommiin, herätyskello ei soinut. Onneksi äiti herätti ja olin vain minuntin myöhässä.



tiistai 9. marraskuuta 2010

Tänään ollut mukava päivä lasten kanssa. 3-vuotiaat ovat kyllä todella suloisia. Niin suloisia että voisin laittaa ne kaikki poskeeni. Kerhossa saan muuta ajateltavaan kuin murheet. Se on hyväksi minulle, en murehdi koko aikaa asioista. Lapset pitää mut iloisena ja hyvällä tuulella. Liikaa tekemistä, niin en ehdi ajattelemaan. Sain tänään todella ujon pojan kuiskimaan minulle. Kuulemma ei puhu kun harvoille ja silloinkin kuiskimalla. Hän selitti kovasti kaikkea, harmi etten kuullut puoliakaan kun toinen lapsi repi kädestä pelaamaan jotain outoa peliä jota en ymmärtänyt..

Mun ja Adam Lambertin yhteiskuva tuli. Se on jopa mun osalta järkevä, vaikka näytänkin siltä että rupean hetkellä millä hyvänsä itkemään ja hymyilen idiootisti, se on silti hyvä. Näyttää ihan julisteelta osittain. Adam on siinä niin seksikäs hymynsä kanssa.

Kela ei luultavasti maksakkaan mulle päivärahaa, koska äidillä on niin hyvät tulot. Jos jotain saan, niin se on alle 200e/kk. No kotona kun asun pärjään luultavasti.

Jo 13 lukijaa ~ Kiitos teille kaikille ♥ kommentoida toki voisi :DD

maanantai 8. marraskuuta 2010

Työharjoittelussa oli aivan älyttömän kivaa. Lapset olivat herttaisi, yksi otti mua kädestä ja kuljetti ympäri rakannusta ja jutteli kaikenlaista. Työpäiväkin oli 8 - 13. Huomenna 8 - 15:45. yksi 3-vuotiaiden ryhmä ja yksi sekalainen. tuituitui ne 3-vuotiaat.. suloista ~

Pikkusiskon bff tulee meille, soitti äsken ja haluaa tulla tänne "leikkimään" kanssani. En ymmärrä, mutta ei varmasti tarvitsekkaan. En ehtinyt edes kieltäytymään asiasta... No kai kestän?

Kirjoitan teille huomisesta päivästä vähän enemmän. Nyt on kiire sulkea blogi, ettei tämä leviä sen enempää mitä nyt.

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

If I had you

Eilen olin Adam Lambertin keikalla. En voi sanoa siitä muuta kuin että oli helvetin upea keikka! Fanitapaaminen fantastinen, mutta koko kiertueen tarkoitus on rakkaus. Itkin koko keikan. Ajattelin häntä. "Yeah if I had you, then money, fame and fortune never could compete. If I had you. Life would be a party, it'd  be ecstasy" Ikävä.

Bussissa paluumatkalla kuuntelin musiikkia ja itkin. Ikävä. Kaveri halasi ja sai minut itkemään enemmän. Mutta onneksi itku ja ikävä ei kauaa kestänyt, keksimme todella kiinnostavan puheenaiheen jolla kulutimme sen 3h ja 45min. kyllä, kaksisataa kilometriä ja melkein 4tuntia meni. Hrr. Mutta ainakin seura oli ihana ♥

Eilen oli ensimmäinen päivä kun en ollut surullinen vaan oikeasti iloinen ja hymyilin ja nauroin oikeasti. Haluan eilisen takaisin. Haluan olla taas yhtä iloinen. Olen toki nytkin iloinen, mutta eilinen oli erinlaista. Se oli sanoinkuvaamatonta

torstai 4. marraskuuta 2010

En päässyt työharjoitteluun ruotsinkieliseen päiväkotiin, mutta pääsin kerhoon. 3 - 5-vuotiaiden kanssa- Tuitui. Sain lyhyemmät työajat ja 20 metriä lyhyemmän työmatkan. eli matkaa kertyy huimat 300 metriä suunnilleen.. Lyhyt matka ei haittaa mua ollenkaan. Saan nukkua hiukan pidempään. Työkkärin täti soitteli, joudun tänään hänen luokseen yhdeltä tekemään sopimusta uudestaan. Teimme tänään sen kuulemma virheellisesti? En ymmärrä. No aivan sama, eipä tarvitse vain kotona istua.

Viime yön nukuin hyvin. Väsyttää kylläkin, mutta en heräillyt enkä nähnyt painajaisia. Fiiliskin asteen parempi, vaikkei silti kehumista ole. Työharjoittelupaikka kyllä nostaa sitä muutaman asteen lisää ylöspäin.

Äiti ei innostunut Englantiin lähdöstäni. Tai siis siitä matkustamisesta ja Englannista hän innostui, mutta majapaikastani ei. Ehdotin että jos menen johonkin hotelliin, vielä vähemmän. Isäpuoli taas innostui oikein kunnolla. Pitää kuulemma keskustella oikean isäni kanssa asiasta. Äiti ja hän eivät ole missään tekemisissä edes. Miksi hän haluaa oikean isäni mielipiteen asiasta? Jos vakuutan oikean isäni ettei mitään käy, niin ehkä pääsen viikoksi Englantiin?

keskiviikko 3. marraskuuta 2010

✂ - - - -

Syöminen ahdistaa. En ole kolmeen päivään syönyt kunnolla. Tänään kun vanhemmat tulivat kotiin töistä, oli pakko syödä. Ranskalaisia ja kanaa. Nam. Söin hyvin, mutta kun pääsin takaisin omaan huoneeseeni, rupesi ahdistamaan. Myöhemmin äiti huusi että osti sitä suklaata jota halusin. Hain innoissani suklaa patukan ja avasin sen. Rupesi välittömästi oksettamaan. No, ainakaan en siis syö liikaa suklaata kerralla. Pitäisi lähteä lenkille, mutta en taida viitisä koska sataa vettä kaatamalla ja tuulee. Enkä omista takkia joka pitäisi vettä. Ehkä tyydyn tekemään vatsalihaksia. pakko laihtua

Nukuin viimeyönä melko hyvin. Näin kyllä painajaisia, mutta ei se mitään. Nukuin putkeen 10h sitten heräsin kun isoäiti meni suihkuun. Suihku on seinäni takana, niin kuuluu todella hyvin kun joku avaa hanan tai pudottaa jotain. Nukahdin kyllä sen jälkeen uudestaan, mutta heräsin siihen kun tuli viesti.

Olo ei ole kyllä kummoisempi. Tuntuu etten jaksaisi edes hymyillä enää.

tiistai 2. marraskuuta 2010

Huomenna pääsykokeet. En mene. En jaksa mennä. Olen nukkunut kaksi viimeistä yötä todella huonosti. Jalka kirvelee, ajatukset karkaa ties minne ja itkettää, ahdistaa ja pelottaa. Ei huomisesta kokeesta tulisi edes mitään. Eikä puhdistus edes kiinnosta. Kiinnostaa vain puu ja sosiaali ja terveys. Puulla luovutin. Sosiaali ja terveys.. Siitä en tiedä. Tulokset tulevan 19 päivä.

Äidille ja isälle pitää huomenna selittää, miksi en ollut kokeissa. Ehkä he ymmärtävät että motivaatio on karkuteillä? Tai jos sanon että, tai sitten ei. Onneksi voin tehdä myös kuuden kuukauden harjoittelu sopimuksen. Olisin kuusi kuukautta päiväkodissa ja sitten vaihtaisin vaikka vanhainhuoltoon. Eikö siitä saisi pisteitä yhteishakuun kun on työkokemusta. Hmm. Toivottavasti.

Mutta nyt menen nukkumaan, jos vaikka nukkuisin edes muutaman tunnin hyvin.

Ehkä kaikki on joskus hyvin.

Erosimme tyttöystävän kanssa. Se oli paras vaihtoehto. Vaikka rakastan häntä enemmän kuin mitään muuta, silti tämä oli hyvä vaihtoehto. Kumpikaan ei kertonut toiselle mitä oikeasti kuuluu. Molemmat sai tietää sen muualta.

Olo on todella todella tyhjä. En osaa sanoin kuvata tätä oloa mikä mulla on, tiedän vain ettei se ole todellakaan mikään hyvä.

Anteeksi, en osaa tehdä mitään oikein. Toinen suhde jonka pilaan omilla kirjoituksillani.

maanantai 1. marraskuuta 2010


Oh no - I'll never let you go
Oh no - I hate that I need you so

Sain työharjoittelu paikan sieltä ruotsinkielisestä päiväkodista. Torstaina teemme paikan johtajan kanssa paperit kuntoon ja aloitan luultavasti jo maanantaina. Ei tarvitse enää vain maata kotona ja istua tietokoneella. Rupeaa jo tympimään. Tämä ei ole toki neljäs viikko. Olen istunut kotona kuukauden verran. Ei hyvä.

Nukuin viime yön todella huonosti. Ajattelin vaihteeksi liikaa ja jalkaa kirveli. Ihan oikein mulle, ansaitsen sen kirvelyn. Mitäpä olen tälläinen. Oma vikani.